Viime viikko oli yhtä hullun myllyä. Välillä tuntui ettei vuorokaudessa piisaa tunnitkaan ja tuli touhuttua pitkälle yöhön. Koko ajan tuli tehtyä vähintään kolmea asiaa yhtäaikaa ja välillä jo alkoi muut asiat unohtua siinä rinnalla. Loppuviikon sade sai kuitenkin onneksi hieman tilannetta rauhoittumaan. Viinimarjat on onneksi nyt noukittu puskista, keitetty sekä pakastettu. Siinä sivussa siivottu, lyhennetty housunpulttuja, pyykätty ja piretty vielä isäntäkin ruuissa. Mustitatkin on noukittu ja raparperit jälleen leikoottu. Marjoja tuli noukittua jopa 12h päivästä ja siinä samalla tuli selkäkin aivan huomaamatta poltettua. Tekemistä kyllä riittäisi vaikka muille jakaa, mutta pakko se vain on puolikuntoisena yrittää pyörittää arkea. Se on ainut keino millä itsensä pystyy kasassa pitämään. Tiedän, että mikäli jäisin vain soffalle makaamaan, romahtaisin varmasti hyvinkin nopeasti.
Perjantaina urakka vihdoin päättyi kun viimeisetkin marjat oli noukittu, niin päätin karsia vielä marjapensaat. Huonot ja vanhat oksat saivat lähteä, koska uusia kasvaa niin hyvää vauhtia. Radikaalia leikkausta nuo eivät olekkaan kokeneet ylitte 15 vuoteen. (Puskat siis on todella vanhoja.)Mustista muutenkin on muutaman viime vuoden tullut hieman kehnosti marjoja.
Kaiken tuon marjarupeaman jälkeen on ollut ihana istua soffalle, kuunnella sateen ropinaa ja eres silloin tällöin pikkuisen neuloa vähän.
Tulipa myös koitettua värjätä tukkaakin Kool Aidillä hetken mielijohteesta. Nyt pitääkin sitten katsoa kuinka väri pysyy tukassa tai vaihtoehtoisesti koittaa, kuinka saisi kiinnittymään paremmin. Ja ettei ihmiset peljästy, niin aivan punaista laitoin tukkaan. Isäntä toki vähän ihmetteli, että mitähän se nyt keittelöö vaihteeksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti