Ihanat kamalat tuoksut ja My Toyota.

Niin se jälleen viikko starttasi käyntiin. Nyt on pleikkarikin saanut auton perässä levätä pian 3 päivää. Eileen ehtoolla tuli nurmikkoa ajettua ehtoomyöhään ja tänään vielä osaa. Enimmäkseen kuitenkin päivä on kulunut niin ihanien kuin osittain ei niin miellyttävien tuoksujen parissa. Pitkästä aikaa ajattelin kasvivärjätä koirankarvalankoja. Osa on kasveista on vielä likoamassa. Yhden satsin tuossa illalla höyryttelin ja pitkästä aikaa hieman virkkasin siinä sivussa, kunnes jouduin lopettamaan särkyjen takia. Viime aikoina olen huomannut, että hieman pidempään pystyn virkkaamaan kuin neulomaan. Ideoita toki löytyisi lähteä toteuttamaan vaikka ja mitä, mutta mutta... Se käsi ei sitten tykkää yhtään.

Viimeksi on tullut värjäiltyä talvella jotain pieniä nöttösiä. Värjääminen vai vei jotenkin aikoinaan mennessään ja nyt tuli tuntu, että pakko on jotain kokeilla taasen. Omat ongelmansa toki kattilavärjäämisessä myös on, jos oikein urakoi lieden ääressä on tuloksena varma tulehdus olkapäässä. Kattilaa onneksi pystyy yhdelläkin kädellä sekoittelemaan.

Yleensä keittelen "soppiani" pihalla, mutta päädyin tällä kertaa keittelemään sisällä, hetken kuluttua isäntä tulikin kertomaan, että nyt tuoksuu turhankin epämiellyttävälle. Höyrytetyistä langoista tuli imelä nokkosen/märän koiran ja lampaan yhteensekoitettu erikoistuoksu. Onneksi loppu viimein sain viedä kattilan pihalle jäähtymään. Luultavasti täytyy jatkossa sittenkin värjätä ja keitellä vain pihalla.

Värjäykseen tarvittavia aineita pitäisi kyllä pitkästä aikaa hankkia lisää, koska alkavat pikkuhiljaa olemaan huvenneet. Myöskin kankaanpaino värejä pitäisi hankkia uusia.

Tämä aamu lähti käyntiin niinkuin muutkin aamut, mutta jokin kummallinen vetovoima sai minut tietokoneen äärelle ja selailemaan nettiautoa josta päädyin selaamaan AVKn ja purkaamojen sivuja, loppuviimein päädyin nettivaraosaan katselemaan mitä kivaa sieltä löytyisi mahdollisesti. Silmiini pisti sitten yhtäkkiä alle vuorokausi sitten lisätty ilmoitus, jossa oli tarjolla jos jonkinmoista osaa Yarikseen. Autokin oli vielä juurikin samaa korimallia oleva ja saman värisellä sisustalla. Ei muutakuin puhelin käteen ja soittelemaan, myyjä oli kesälomareissulla toisella puolella Suomea, mutta sovittiin kuitenkin että ensi viikolla menen katsomaan ja hakemaan sen lopun pois mitä vielä löytyy. Toista vuotta on jo tullut etsittyä varaosa-autoa tuohon rinnalle lähialueelta tuloksetta. Nyt vihdoin viimein kuitenkin löysin etsimäni, josta voin alkaa askartelemaan lisää. Yaris on pikkuhiljaa muuttunut vuoden aikana enemmän ja enemmän oman näköisekseni ja kylläpä tuo välillä liikenteessäkin huomiota ja hilpeyttä herättää. Muutoksiin kuitenkin on aina luvat käyty kysymässä ja kaikki on tehty sallituissa rajoissa omaa silmää miellyttääkseni.

Viimeisin pienen pieni yksityiskohta tuli viime kuulla tehtyä helteessä kaljahuurupäissä, kun päätin maalata Yarpanterin "hampaat" niinkuin äijjät tuota nimitti. Tekarit puuttuivat jonkin aikaa aluksi suusta, mutta sitten sain summittain ostettua värin ja lakan ja yhdistelmä osoittautuikin "aika iskeväksi". Tututkin tunnistavat, koska toista samanlaista ei vastaan tule. Muutenhan pikkuinen hukkuisi muuhun massaan.