Keskikesän taikaa

Viimme viikon loppupuali kului Vaasassa sekä Seinäjoella. Oli torella mahtava päästä tutustumaan (siivoamaan) vanhaa kulttuurihistoriallisesti tärkeää kohoretta, kyseistä pytinkiä on remontoitu hyvällä maulla yhristäen uutta ja vanhaa. Kavereinani on ollut hiaman nuarempi tyttönen sekä norjalainen miekkonen. On mukava ollut jällehen päästä käyttämähän englannin kuin myös hiaman ruattin kiältäkin. Perjantaina tuli oltua hinkkaamassa rullaportahia. Pähkäilinkin kovasti notta kun ittekkin rullaportahia menöö, niin eipä kyllä ikänä tuu kattottua jalakoohinsa.
Entäs te? Kattottako minkänäkööset ne rullaportahat ovat?
Moperikin haettihin loppuviimeen pois larosta pölyyntymästä. Eipä silloo tullu kun ehkä kerran kaks kesäs vähän tuuleteltua kujia pitkin.
Viikonloppuna tuli vaihreltua myös chiliille isoommat purkit taas vaihteeksi. Satua tuloo ihan mukavaa tahtia ja pikku-habat kasvavat maharotoonta vauhtia.
Eileen kyseltihin notta jos viittisin ensi viikonlopuksi hiaman painaa pikkuisen myyntiin tavaraa. Tänään oli oiva tilaasuus siihen. Tiärän notta taas on ihan maharottoman kiire viikko tulos, niin pakko jostakin suuntaa oli nipistää aikaa. Näin ollen tämä oli tehtävä tänään. Toivotahan notta nualle uuret omistajat jälleen löytyy.

Tehokasta laihruttamista ja ksyleenin haistelua.

Viime viikon loppupuali meni taas niin siivillä. Tupa tuli siivottua yhyressä isännän kanssa aika perusteellisesti. Käsitöille ei aikaa ole ollut. Miesten tukkia tuli leikattua urakalla, koska lauantaina oli häät, johonka jouruin ittelleni tantun jopa piänentämähän.
Töissä kulukeminen on ollut torella tehokasta. Naureskelinkin kun kävin vaa'alla ensimmäästä kertaa sen jäläkeen kun töihin pääryyn takaasin. Ylitte 2,5 kiloa on kuun aluusta paino tippunut pelekästään kaakelia hinkkaamalla.
Kun viimeksi työskentelin siivousalalla oli peruspalkka lähemmäs euroa matalampi. Tänään sain kotiin palkkakuitin jossa heti oli vaihteeksi moittimista, kokemusvuosilisät eivät olleet tulleet. Onneksi nämä saan takautuvasti nyt kuitenkin. Samoin kuin ihmettelin ettei ruokarahoja oltu maksettu, nykyään ko. kaupunki kuuluukin ns. työssäkäyntialueeseen. Olipa sitä kuitenkin 9:ltä päivältä kertynyt tunteja 80½.
Suurin osa tästä päivästä kului töissä hinkaten liimajälkiä ksyleenillä. ÄLKÄÄ IKÄNÄ SUOJATKO KONTAKTIMUOVILLA MITÄÄN PINTOJA!

Huutonetin kautte olen saanut postiteltua joitain vanhoja helmiäni muiden parempaan käyttöön. Sekä osan kaffepaketeistani, yli 200 kpl löysivät uuden omistajan postikulujen hinnalla. Osa tavaroosta ei löytänyt uutta omistajaa, mutta luultavasti nämäkin viälä kuitenkin päätyvät oikeisiin käsiin.
Vaikka haikein mielin olen päätynyt joistain tavaroista nyt luopumaan, on vain torettava notta saa hyvän syyn haalia uusia tilalle. Loppukuuksi pitääsi viälä töiren ohella keriitä hiaman painamaan kangastakin. Kun vain tiätääsi missä välissä.

Tikutellen.

Loppu viikko taasen viärähti huristen ohitte. Perjantaina tuli oltua kotisiivouksessa, mutta huomenna taasen on paluu "arkeen" elikkä takaisin koulun laajennus tyämaalle.
Isännän joukkueen pesis ottelukin meni nappiin, kun 2 pistettä napsahti jälleen joukkueelle.
Viikonloppu on kuulunut vaihteeksi siivoillessa, kääntäessä tupaa väärippäin. Olkkari sai uuret sohovat, joilla nyt tässä kirijoottelenkin. Vanhat päätyivät ns. viihrehuoneeseen, josta löytyy kaikki maharollinen tarvittava leffojen katteluhun ja pelaamiseen. Muutama jakso Kylmää rinkiä katteltihin pikkuveliin kans. Aamuja ei veikalla enää montaa armeijan kurkkusalaateissa ole.
Viikonloppuna on tullut vaihteeksi taasen hussaaltua jämälankoja, neliöitä olen tikunnut. Tässä taannoin totesin, kun jämälankalaatikko pursuili lankoja, notta pakko on teherä niitä pois, ennen kuin muuta teen. Toki tikkuaminen ja virkkaaminen ovat tällä hetkellä sellaisia asioota, joita en saata kuin tovin kerrallansa teherä. Viime talavena alakoovat käret vaivata suhteellisen pahoon. Välillä menee päiviä ettei saata tikuta, välillä taasen pystyy tekemään muutaman tunninkin. Kun aika osoottautuu kypsäksi menen reumakokeehin.
Moperikin on viimein myity, puolet rahoista sain näytön yhteyres ja loppukuusta moperi haetahan pois. Nämäkin rahat päätyivät mainitsemalleni säästötilille.
Pyykkiä on tullut vaihteeksi ahkerasti jumpsutettua ja kukkapenkkiä kuopsuteltua. Norjanangervot ovat jo keriinneet kukkia, joten päätin kyniä ne aika tyynni, koska kasvoivat niin toispualoosesti. Näin ollen ne kerkiävät viälä kasvattaa tänä vuonna uusia versoja ja kukkivat ensivuonna jälleen.

Helemikuussa isäntä toi minulle synttärilahajaksi tämän orkidean, se jaksaa viäläkin kukkia. Vartta on tullut lisää melkein 15 cm ja lumppua pukkaa joka suunnalta kokoajan lisää, ilimeesesti nauttii olostaan.

Kesä.

Aikaasemmin minulla oli blogi, joka ei kuitenkaan sitten toiminut niin kuin itse ajattelin, niin kirjoottelu sitten jäi. Näin ollen kun uusi lehti on käännetty jälleen elämässä, päätin aloittaa uuren, entistä aktiivisemman blogin, jossa kerron touhuustani.

Vihiroon viimeen valamistuun kuun viimmeenen päivä tekstiilialan artesaaniksi. Näin ollen täytyi sitten käyrä jopa työkkäriinkin ilimoottautumassa samaasena päivänä. Pelkästään vain kiitosta sain kansiostani, johon olen koonnut kaikki työ- ja koulutoristukset vuosien varrelta. Ihimetystä piisasi millä oikeen olen pystynyt yhyristämähän koulun ja pitkät työpäivät yhtehen. Pohojalaasella sisulla kai sekin on vain saatu aikahan, pakkohan soli jollakinlailla laskutkin maksaa.

Jo keväällä päätin, notta ensimmäästä kertaa vuosiin pirän lomaa. Tai niin ainakin kuvittelin...

Tämä minun käsitykseni lomaalusta oli tuvan siivoamista sekä kukkapenkkien kuopsuttamista. 3 kokonaista päivää kerkesin virallisesti olla työttömänä, kunnes keskiviikkona alaattiin haastelemahan töihin. Niinhän siinä sitten kävi, että torstai aamulla kiltisti 2 vuoden tauon jäläkeen kaivoin kelta-punaiset vanhat työvaatteeni vaatekaapin perukoilta. Tällä hetkellä kuljen eräällä hiaman isoommalla työmaalla, joka kestää viälä monta kuukautta. Työsopimus kuitenkin on toistaaseksi kirjootettu elokuun loppuhun asti. Tähän asti on ainakin talous turvattu.

Pitkän aikaa olen myös selaillut erinäisiä blogeja ja pankkien sivustoja, miettien alkaa säästämään rahaa, jonka voisin näin ollen sijoittaa. Pienistä tuloosta on piäni määrä, minkä pystyy sivuun laittamaan, mutta niinhän sitä sanotahan notta sentissä on milijoonan alaku ja näin ollen pääryinkin aukaisemaan S-tuottotilin, jollekka välillä hieman rahaa laitan. Taannoon hommasin myös S-etukortin, alkupääomana 20 €, tähän mennessä jo tuosta 100sta eurosta on 50 euroa maksussa. Paikkakunnallamme kun K-kauppa on kutistunut omistajan vaihroksen jäläkeen aivan maharottomasti, eikä ostamaanssa tahro löytää. Useinmiten sitten tulikin ajeltua lähellä sijaattevaan S-markettiin, jonka myötä pääryin myös hommaamaan tämän kortin.

Tällä viikolla töiren jäläkeen kun on vähän varastoja tullut siivoiltua ja ihimeteltyä tavaramäärää, pääryyn sitten, notta joitain käyttämättömiä materiaaleja myisin pois ja näin ollen pääryyn sitten laittamaan jotain pientä huuto.nettiin.

Koirankarvalankaa teetin tänä keväänä taasen satsin. Läjän paino oli 3,6 kg. Suurimman osan langoosta pesin ja pari vyhtiä oli pakko koittaa myöskin värjäillä. Kesän mittaan ajattelin koittaa värjäillä näitä luonnonmukaisin menetelmin, kasveilla. Nuota lankoja olen värjännyt jo kouluaikana vajaan kymmenkunta kilua niin happo- kuin reaktiiviväreilläkin.