Viikonloppu tapahtumia täynnä

Lauantaina piti käyrä kiärtämässä Käsityömessut Seinäjoella Areenassa läpitte. Kovin paljon ei tuttuja siälä vastaan tullut, mutta jokunen kuitenkin. Mitään ei kuitenkaan tällä kertaa kätehen jäänyt. Ainoastaan huurattelemas vähän konehia kävin. Eräskin myyjä totes notta mitäs tällä kertaa sais olla ja montakos konesta nykyään on taloures. Neulegraffiti pajassa riitti väkeä, kuin myös skräppäämässä.

Tapiolla kävääsin jo erellis viikolla Päntäneellä, kun tuntui että on pakko päästä ihimisten ilimoolle. Silloin saaliiksi jäi vähän Puroa, sävyWoolia sekä Cortinaa. Näin ollen en ajatellut messuilla enää täyttää lankalaatikkoa. Tervehtimässä kuitenkin piti käyrä. Aivan ihanaa urugualaista lankaa oli torstaina saapunut. 95 % merinoa sisältävät langat olivat niin herkullisen värisiä ja tuntuisia, että melkein olisi ollut pakko viärä kaikki kotiin. Onneksi sain toppuuteltua ittiäni.

Pyhänä järjestettiin jo kolomannen kerran tällä kylällä zetka-kynnöt, joita seurasin vain kotoa klasista käsin. En viitsinyt mennä lisää kylymää saamaan. Porukkaa kyllä piisasi ja sääkin suosi, vaikkakin vähän tuulinen oli.

Tämä kuva on viimme vuotisista kynnööstä, ja itte tapahtuman isäntä kuvassa.

Tänään oli vapaapäivä töistä. Kotona on tullut vain siivoiltua koko aamupäivän. Illalla voisi vähän taasen tikuta, sekä repiä teippejä pois seiniltä. Viikonloppuna maalailtiin vielä vähän yhtä seinää, josta kerron joku toinen päivä... ;)

Syyslenssu.

Olen jo parin viikon ajan meinannut päivitellä blogia, mutta voimat ovat olleet vähissä. Meillä sekä minä että avopuoliso sairastuttiin akuuttiin keuhkoputkentulehdukseen viimme viikolla. Yhren päivän kerkesin olla kuumeessa töissä, mutta illalla täytyikin sitten mennä ensiapuun kun ei enää vain yksinkertaisesti jaksanut. Viikko pakkomakuutakaan ei auttanut. Antibiootista ei ollut autuutta viikonkaan syönnin jälkeen joten taas uurestaan lääkäriin, tällä kertaa torettiin jo kummassakin korvassa korvatulehrus ja antibiootti vaihtui lennosta. Maanantaina ei kuumetta tietääkseni pahemmin ollutkaan, mutta eikähän se taas eileen noussut uurestaan. Tänään soittelin esimiehen kanssa ja olen jälleen kerran menossa lääkäriin. Yskänpuuskat jatkuvat oksentamiseen asti, eikä eres pariakymmentä metriä jaksa postilaatikolle kävellä. Astianpesukonettakin kun yrittää täyttää niin pakko on välillä istahtaa, kun ei henki kulje ja pyörryttää. Kortisonia, keuhkoputkea laajentavaa niin pitkä kuin lyhytkestoistakin veretään tasaaseen, mutta tuloksetta. Eilen jopa isäntäkin tokaisi, että on pyykkäri ollut vissiin vähän lomalla...
Toivottavasti tämä tästä alkaa pikkuhiljaa helpata. Voisi sanoa, että torella huonossa kunnossa olen ollut, kun en ole jaksanut pahemmin eres tikuta mitään.
Jotain kuitenkin on valmiiksikkin asti tullut.
Viimmeksi pientä välährystä oli jämälangoista.

Jämiä kului 97 gramman verran ja ohje oli Joka naisen käsityökurssi-kansiosarjasta vuodelta 1980.
Eräänä päivänä tuntui, että hieman jotain jaksaisi tehrä, joten pengastin hieman lankalootia inspiraatiota etsien. Sieltä vastaan tuli joskus kauan sitten aloittamani työ... Kuinkahan tämä UFOksi olikin jäänyt?

Huitelin tämän sitten soffalla peiton alla makoillessa loppuhun. Lanka oli kaksinkertaista ja sitä kului kaikenkaikkiaan vaivaiset 37 grammaa. Uusi omistaja tälle löytyi hetkessä siskostani.

Syksy - Mikä ihana tekosyy kaivaa kutimet esille.

Nopeasti se syksy vaan teköö tuluaan. Töitä on piissannut kyllä aivan riittämiin. Pitkälle yli 100 tuntia kertyy kahrelle viikolle. Pimenevät illat ovat teheneet sen, notta on pitänyt entistä aktiivisemmin kaivaa jämälanka koppa esille. Itselle taannoin lupasin nottei ennemmin teherä mitään isoompaa, ennen kuin pohja huutaa tyhyjää. Torkkupeiton tilkkuja on muunmuassa syntynyt tasaiseen tahtiin, sen minkä on jaksanut töiren jäläkeen teherä. Tämän viikon katkaisi eilinen ja tämä päivä. Olen ollut koulun penkillä "rentoutumassa". Ennen joulua aijjon viälä saara toisen ammattinimikkeen vielä itselleni. Koulutus sisältää 8 päivää lähiopiskelua ja loppu on etänä sitten.
Kaulahuivi on jo pitänyt kaulaan kaivaa ja kovasti mieli jo hinkuisi tehrä talvi tamineita tarpeeseen. Ensi hätiin siis piti kaivaa kirjat esille ja kaivella jotain ideoita. Pientä ja pikaista on tällä hetkellä tikuteltavana. Taannoin töistä päin kävimme erään työkaverin kanssa Vaasassa kirppareita parit kiärtämässä. Joukkoon jopa tarttui ruotsinkielinen kirja. Vielä en ole tähän keriinnyt kovin syventyä. Työn ohella käsityöt ovat jääneet aika vähäisiksi, kotikin kun pitää yrittää pitää suht koht tämmissä. Syksyn flunssilta vielä ollaan säästytty. Onneksi.

Näin tällä kertaa.

Miltä sinun kotisi näyttää? -Säästö ja sijoitus.

Jälleen on kiirettä pitänyt. Aikaa käsitöille ei maharottomasti ole ollut, tai jos on ollut se aika on mennyt univelaan kiinni ottamiseen. Useita työmaita on pitänyt sellaisella taharilla saara valamiiksi, niin että päivät ovat venyneet pitkälle ylitte 10 tuntisiksi. Silti välillä on iltatuimaan pitänyt tikuta vähäsen.
Autoni on viimme kuun aikana kokenut pieniä muutoksia. Aijjemmin minulla oli takapenkit siälä pystyssä ja tein sinne tyköistuvan muovimaton suojaamaan.

Kuitenkin totesin nämä turhiksi (erellinen autoni oli kaksipaikkainen) ja päätin ruuvata irti. Nyt täytyykin viälä käyrä katsastuskonttorilla vähän kyselemässä mitenkä tämä ratkaisu vaikuttaa, vai hitsaanko reijjät viälä umpeen ja teen autosta virallisesti 2-paikkaisen. Auton paino tippui hiaman tällä karsimisella. Tarvitsen kuitenkin tilaa kuljettaa myös töissä välillä tavaroita.
Mutta kun nälkä kasvaa syödessä... Yhtenä kuumana ehtoona alkoi wanha subin loota huhuilla omiaan ja ohessa on tulos ennen ja jälkeen.

Sitten kun loota oli valmis alkoi kutina rarion vaihtamiseen. Orkkis Yariksen CD-mankka sai kyytiä LG:n ereltä. Sitten taakse asensin looran sekä vahvistimen. Pientä fiksausta viälä kojelauta kaipaa, että olen tyytyväinen kokonaisuuteen.
Penkkien poiston yhteyressä, myös tuo taakse tekemäni matto piti muokata uudelleen. Kuvaa valmiista "perästä" koitan räpsäistä hieman myöhemmin, muulla kuin luurilla.

Loppuviimein Yariksen ajotietokoneen ohitus ja kojelauran uudelleen sovittaminen oli aivan helppo homma. Hiaman pelkäsin tuota ohitusta, mitenkä johtomeren kanssa käy.

Josko nyt sitten pomppaisin asiasta moottorisahaan, eli otsikon aiheeseen. Pitkään mietittyämme päädyimme pyytämään tarjouksen talon vinyyliverhouksesta. Näin ollen velkataakka kasvaa jälleen. Piremmällä aikatähtäimellä tämä ratkaisu kuitenkin tulee edullisemmaksi. Ongelmana onkin ollut 2 seinää, joilla lämpötilan vaihtelut ovat liian suuret, josta johtuen puu materiaalina elää niissä liikaa. Lisäeristystä talomme ei kuitenkaan tarvitse, koska seinistä löytyy 15 cm villaa. Tälle vuorelle velkataakka on kasvanut ylitse 15 tuhannella. Tämä tietää, että töitä on paiskittava. Tulevaisuudessa tulee myös mietintään mikä on sopivin lämmitys ratkaisu öljyn tilalle. Osaltani haaveilen lämminvesivaraajasta. Haaveissa olisi, että käyttövesi tulisi lämpiämään suurimmaksi osaksi aurinkoenergialla.
Vinyyliverhouksessa toivomme myös säästävämme muutaman euron eres kuukaudessa lämmityskuluissa. Myös kunnalliseen jätevesiverkostoon on liityttävä, joka tietää ylitse 3000 euron kuluja sekin. Vaikka wanhan talon halvalla saisikin, on se silti loputon rahareikä.


Toivottavasti sinun kotisi ei näytä tältä.
Kuvan räppäsin eräästä kohteesta seitsemännestä kerroksesta.

Koska vinyyliverhous oli sijoitus piti myös jostain säästää. Päädyin vaihtamaan puhelinoperaattoriani. Tähän asti puhelinlaskuni ovat olleet vajaat 20 euroa kuukaudessa mutta tulevalla vaihdolla odotan sen tippuvan 7-10 euroon kuukaudessa.

"Tänään on paras päivä aloottaa säästäminen"

Pianoonen tovi on viärähtänyt, etten ole kuulumisiani päivitellyt. Kesäkuulla kyllä piisasi töitä, niin ettei palijuakaan hengähtää keriinny. Nyt sitten heinäkuun puali on ollut hiaman hiljaisempaa. Toki nyt saan kulkea yli kaharen vuoren jälkeen tekemässä erästä paikkaa ehtoosin.

Otsikollahan pankit mainostavat ja naaraavat ittellensä asiakkaita. Torellisuus on etteivät tämän hetken korot ole päätä huimaavia. S-pankkikin purotti primeänsä 1.7. alkaen 1,5, sekä päiväsaldolle laskettava korko tippui 0,2:sta 0,1:een. Tällä hetkellä omaan silimään pistäneet määräaikaisten tilien korot eivät ole olleet päätä huimaavia; S-pankki lupasi 500 € talletukselle (6kk) 1,3 ja Nordea on luvannut vastaavalle vuoden määräaikaiselle 2,1. Tällä hetkellä voi sanua, notta niin kutsutuille säästötileille maksetaan aivan samaa korkua kuin tavallisille käyttötiliille.

Kevättalvella jouruin käyttämään säästöni, koska opintotukea ei herunut vähäisten opintoviikkojen takia. Onneksi minulla oli rahaa vielä "jemmassa" töiren loputtua. Hieman ennen kuin koulu kerkesi loppumahan päätin aloittaa uurestaan säästämisen. Tiukka kuri vain täytyy itselle pitää. Nämä säästöhön laittamani rahat olen hajauttanut kolmelle eri tilille, kahteen eri pankkiin. Jossakin vaiheessa on tarkoitus sitten miettiä näiren rahojen sijoittamista hieman erilaisiin vaihtoehtoihin, laittaa rahat töihin.

Keskittämällä OP-Pohjolaan vakuutukset, lainat ja pankkiasiat kertyy OP-bonuksia, joilla taas pystymme hieman pienentämään vakuutusmaksuja. Ko. Pankista löytyy yhteinen säästötili sekä oma säästötilini, joillekka laitan aina silloin tällöin muutaman euron kasvamaan korkoa. Tililtä voi 4 kertaa vuoressa teherä maksuttomasti nostoja, mutta tämä taasen tarkoittaa sitä notta menettää ns. lisäkoron joka korolle maksetaan vuosittain. Ainuastaan koron voi vuoren alussa nostaa muutaman viikon ajan menettämättä tätä lisäkorko oikeutta.

Huhti-toukokuun vaihteessa päätin hommata S-etukortin, jotta pääsen käsiksi S-pankkiin. 20 € sijoitus oli fiksu ratkaisu. Toukokuulta boonuksia kertyi hieman yli 28 €, joka lyhensi 100 € osuusmaksua jälleen hiaman. Moperin myityäni maksoin osuusmaksua viälä 50 € käteisellä ja loppu viimein kesäkuun boonuksista meni loppusumma. Näin ollen nyt kaikki tulee suoraan tilille.

Tiukan itsekurin tuloksena on toukokuun alusta tälle S-tuottotilille tähän päivään mennessä kertynyt rahaa 728 €.

Tilille ovat päätyneet mm. loput mopo rahat mitä sain, huutonetissä myymäni tavarat postikuluineen, palkasta 10 prosenttia olen hajauttanut näille säästötileille (70% S-tuottotilille ja 15%+15% OP:n säästötileille), ruokarahat sekä kilometrikorvaukset, pullopanttirahat, sekä lompakon tyhjään tasaasesti; jätän sinne ainoastaan 5 € ja loput menevät säästölippaaseen.

Kaikki tuotteet mistä erellisessä postauksesta kerroin menivät jälleen kerran. Nämäkin rahat päätyivät tuolle tilille.

Aukaustessani tuon tilin ajattelin josko saisin eres 20 € kuukauressa laitettua tuolle tilille. Vuoressa 600. Olen miälestäni onnistunut torella hyvin saamaan kuitenkin vajaassa 3 kk tämän rahan kasaan. Josko asettaisin itselleni tavoitteen, notta syyskuun loppuun mennessä olisi 1000 € kasassa. Piretähän peukkuja pystyssä.



Kukkapenkkien kuopsuttelun ohessa on chileille saanut ruukkuja vaihrella vähintään 2 vk välein. Satoakin on tullut ihan mukavasti. Tällä hetkellä löytyy 6 eri lajiketta, yhteensä 16 puskaa. Kahresta lajikkeesta jo on satoa saatu, loput kukkivat ja yhressä lajikkeessa on jo ensimmäiset raakileet tulossa. Kuvassa olevassa lajikkeessa on ollut jopa yli kämmeneni kokoiset hedelmät.

Käsityörintamalla on toistaiseksi ollut torella hiljaista.

Keskikesän taikaa

Viimme viikon loppupuali kului Vaasassa sekä Seinäjoella. Oli torella mahtava päästä tutustumaan (siivoamaan) vanhaa kulttuurihistoriallisesti tärkeää kohoretta, kyseistä pytinkiä on remontoitu hyvällä maulla yhristäen uutta ja vanhaa. Kavereinani on ollut hiaman nuarempi tyttönen sekä norjalainen miekkonen. On mukava ollut jällehen päästä käyttämähän englannin kuin myös hiaman ruattin kiältäkin. Perjantaina tuli oltua hinkkaamassa rullaportahia. Pähkäilinkin kovasti notta kun ittekkin rullaportahia menöö, niin eipä kyllä ikänä tuu kattottua jalakoohinsa.
Entäs te? Kattottako minkänäkööset ne rullaportahat ovat?
Moperikin haettihin loppuviimeen pois larosta pölyyntymästä. Eipä silloo tullu kun ehkä kerran kaks kesäs vähän tuuleteltua kujia pitkin.
Viikonloppuna tuli vaihreltua myös chiliille isoommat purkit taas vaihteeksi. Satua tuloo ihan mukavaa tahtia ja pikku-habat kasvavat maharotoonta vauhtia.
Eileen kyseltihin notta jos viittisin ensi viikonlopuksi hiaman painaa pikkuisen myyntiin tavaraa. Tänään oli oiva tilaasuus siihen. Tiärän notta taas on ihan maharottoman kiire viikko tulos, niin pakko jostakin suuntaa oli nipistää aikaa. Näin ollen tämä oli tehtävä tänään. Toivotahan notta nualle uuret omistajat jälleen löytyy.

Tehokasta laihruttamista ja ksyleenin haistelua.

Viime viikon loppupuali meni taas niin siivillä. Tupa tuli siivottua yhyressä isännän kanssa aika perusteellisesti. Käsitöille ei aikaa ole ollut. Miesten tukkia tuli leikattua urakalla, koska lauantaina oli häät, johonka jouruin ittelleni tantun jopa piänentämähän.
Töissä kulukeminen on ollut torella tehokasta. Naureskelinkin kun kävin vaa'alla ensimmäästä kertaa sen jäläkeen kun töihin pääryyn takaasin. Ylitte 2,5 kiloa on kuun aluusta paino tippunut pelekästään kaakelia hinkkaamalla.
Kun viimeksi työskentelin siivousalalla oli peruspalkka lähemmäs euroa matalampi. Tänään sain kotiin palkkakuitin jossa heti oli vaihteeksi moittimista, kokemusvuosilisät eivät olleet tulleet. Onneksi nämä saan takautuvasti nyt kuitenkin. Samoin kuin ihmettelin ettei ruokarahoja oltu maksettu, nykyään ko. kaupunki kuuluukin ns. työssäkäyntialueeseen. Olipa sitä kuitenkin 9:ltä päivältä kertynyt tunteja 80½.
Suurin osa tästä päivästä kului töissä hinkaten liimajälkiä ksyleenillä. ÄLKÄÄ IKÄNÄ SUOJATKO KONTAKTIMUOVILLA MITÄÄN PINTOJA!

Huutonetin kautte olen saanut postiteltua joitain vanhoja helmiäni muiden parempaan käyttöön. Sekä osan kaffepaketeistani, yli 200 kpl löysivät uuden omistajan postikulujen hinnalla. Osa tavaroosta ei löytänyt uutta omistajaa, mutta luultavasti nämäkin viälä kuitenkin päätyvät oikeisiin käsiin.
Vaikka haikein mielin olen päätynyt joistain tavaroista nyt luopumaan, on vain torettava notta saa hyvän syyn haalia uusia tilalle. Loppukuuksi pitääsi viälä töiren ohella keriitä hiaman painamaan kangastakin. Kun vain tiätääsi missä välissä.

Tikutellen.

Loppu viikko taasen viärähti huristen ohitte. Perjantaina tuli oltua kotisiivouksessa, mutta huomenna taasen on paluu "arkeen" elikkä takaisin koulun laajennus tyämaalle.
Isännän joukkueen pesis ottelukin meni nappiin, kun 2 pistettä napsahti jälleen joukkueelle.
Viikonloppu on kuulunut vaihteeksi siivoillessa, kääntäessä tupaa väärippäin. Olkkari sai uuret sohovat, joilla nyt tässä kirijoottelenkin. Vanhat päätyivät ns. viihrehuoneeseen, josta löytyy kaikki maharollinen tarvittava leffojen katteluhun ja pelaamiseen. Muutama jakso Kylmää rinkiä katteltihin pikkuveliin kans. Aamuja ei veikalla enää montaa armeijan kurkkusalaateissa ole.
Viikonloppuna on tullut vaihteeksi taasen hussaaltua jämälankoja, neliöitä olen tikunnut. Tässä taannoin totesin, kun jämälankalaatikko pursuili lankoja, notta pakko on teherä niitä pois, ennen kuin muuta teen. Toki tikkuaminen ja virkkaaminen ovat tällä hetkellä sellaisia asioota, joita en saata kuin tovin kerrallansa teherä. Viime talavena alakoovat käret vaivata suhteellisen pahoon. Välillä menee päiviä ettei saata tikuta, välillä taasen pystyy tekemään muutaman tunninkin. Kun aika osoottautuu kypsäksi menen reumakokeehin.
Moperikin on viimein myity, puolet rahoista sain näytön yhteyres ja loppukuusta moperi haetahan pois. Nämäkin rahat päätyivät mainitsemalleni säästötilille.
Pyykkiä on tullut vaihteeksi ahkerasti jumpsutettua ja kukkapenkkiä kuopsuteltua. Norjanangervot ovat jo keriinneet kukkia, joten päätin kyniä ne aika tyynni, koska kasvoivat niin toispualoosesti. Näin ollen ne kerkiävät viälä kasvattaa tänä vuonna uusia versoja ja kukkivat ensivuonna jälleen.

Helemikuussa isäntä toi minulle synttärilahajaksi tämän orkidean, se jaksaa viäläkin kukkia. Vartta on tullut lisää melkein 15 cm ja lumppua pukkaa joka suunnalta kokoajan lisää, ilimeesesti nauttii olostaan.

Kesä.

Aikaasemmin minulla oli blogi, joka ei kuitenkaan sitten toiminut niin kuin itse ajattelin, niin kirjoottelu sitten jäi. Näin ollen kun uusi lehti on käännetty jälleen elämässä, päätin aloittaa uuren, entistä aktiivisemman blogin, jossa kerron touhuustani.

Vihiroon viimeen valamistuun kuun viimmeenen päivä tekstiilialan artesaaniksi. Näin ollen täytyi sitten käyrä jopa työkkäriinkin ilimoottautumassa samaasena päivänä. Pelkästään vain kiitosta sain kansiostani, johon olen koonnut kaikki työ- ja koulutoristukset vuosien varrelta. Ihimetystä piisasi millä oikeen olen pystynyt yhyristämähän koulun ja pitkät työpäivät yhtehen. Pohojalaasella sisulla kai sekin on vain saatu aikahan, pakkohan soli jollakinlailla laskutkin maksaa.

Jo keväällä päätin, notta ensimmäästä kertaa vuosiin pirän lomaa. Tai niin ainakin kuvittelin...

Tämä minun käsitykseni lomaalusta oli tuvan siivoamista sekä kukkapenkkien kuopsuttamista. 3 kokonaista päivää kerkesin virallisesti olla työttömänä, kunnes keskiviikkona alaattiin haastelemahan töihin. Niinhän siinä sitten kävi, että torstai aamulla kiltisti 2 vuoden tauon jäläkeen kaivoin kelta-punaiset vanhat työvaatteeni vaatekaapin perukoilta. Tällä hetkellä kuljen eräällä hiaman isoommalla työmaalla, joka kestää viälä monta kuukautta. Työsopimus kuitenkin on toistaaseksi kirjootettu elokuun loppuhun asti. Tähän asti on ainakin talous turvattu.

Pitkän aikaa olen myös selaillut erinäisiä blogeja ja pankkien sivustoja, miettien alkaa säästämään rahaa, jonka voisin näin ollen sijoittaa. Pienistä tuloosta on piäni määrä, minkä pystyy sivuun laittamaan, mutta niinhän sitä sanotahan notta sentissä on milijoonan alaku ja näin ollen pääryinkin aukaisemaan S-tuottotilin, jollekka välillä hieman rahaa laitan. Taannoon hommasin myös S-etukortin, alkupääomana 20 €, tähän mennessä jo tuosta 100sta eurosta on 50 euroa maksussa. Paikkakunnallamme kun K-kauppa on kutistunut omistajan vaihroksen jäläkeen aivan maharottomasti, eikä ostamaanssa tahro löytää. Useinmiten sitten tulikin ajeltua lähellä sijaattevaan S-markettiin, jonka myötä pääryin myös hommaamaan tämän kortin.

Tällä viikolla töiren jäläkeen kun on vähän varastoja tullut siivoiltua ja ihimeteltyä tavaramäärää, pääryyn sitten, notta joitain käyttämättömiä materiaaleja myisin pois ja näin ollen pääryyn sitten laittamaan jotain pientä huuto.nettiin.

Koirankarvalankaa teetin tänä keväänä taasen satsin. Läjän paino oli 3,6 kg. Suurimman osan langoosta pesin ja pari vyhtiä oli pakko koittaa myöskin värjäillä. Kesän mittaan ajattelin koittaa värjäillä näitä luonnonmukaisin menetelmin, kasveilla. Nuota lankoja olen värjännyt jo kouluaikana vajaan kymmenkunta kilua niin happo- kuin reaktiiviväreilläkin.